Tempausten vuodet

Teksti: Teemu Suhonen

Heti syntymästään lähtien ROPOssa oli vallinnut vahva yhdessä tekemisen kulttuuri. Keskeisten toimijoiden innokas pyrkimys viedä kerhoa jatkuvasti eteenpäin ja joukko aktiivisia toimijoita oli nuorelle kerholle olennainen voimavara. ROPOlle haluttiin rakentaa perinteitä ja kerhon tunnetuksi tekemisen eteen nähtiin todella vaivaa. Kunnianhimoa ei johtokunnilta myöskään puuttunut, josta osoituksena esimerkiksi TKY:n rantasaunaprojektin alulle potkiminen.

Vuoden 1985 piti olla melko tavanomainen ROPO-vuosi jatkaen edellisvuosien viitoittamaa tietä excujen ja illanistujaisten ollessa pääosassa. Vielä helmikuun lopulla julkaistussa vuoden toimintasuunnitelmassa johtokunta esitteli pääkohdiksi lähinnä edellisiltäkin vuosilta tutuiksi tulleita lehtiartikkeleiden tekoa, rakentamistalouden jaoston teemailtaa ja uusien haalarien teettämistä vapuksi. ROPO-aktiivien mukanaolo TKY:n rantasaunaprojektissa kuitenkin tarjosi kerholle pian ennennäkemättömän tilaisuuden tehdä lisäksi jotakin entistäkin kunnianhimoisempaa.

Rantasauna oli viimein valmistumassa viettämään avajaisiaan Uskon päivänä lauantaina 30.3.1985. Rantasaunaprojektin ollessa iso ponnistus Otaniemen teekkariyhteisöltä tarvitsi sitä luonnollisesti juhlistaa jollakin näyttävällä aiheeseen liittyvällä tempauksella. Muutamaa vuotta aikaisemmin uuden Otaniemen rantasaunan rakentamisajatuksen herätellyt ROPO keksi sopivan haasteen teekkarien saunanvetoperinteestä. Etenkin Otaniemen ja Oulun teekkarit olivat kisailleet saunanvedon herruudesta ja viimeisenä Oulun Rakentajakilta oli saanut omalaatuisen ennätyksen nimiinsä seitsemän päivän yhtäjaksoisella vedolla. Käytössä oli tällöin nimenomaan saunanvedon ennätystehtailua varten Oulussa erään excuporukan voimin vuonna 1982 rakentama sauna. ROPO näki tässä ohittamattoman mahdollisuuden – pakkohan se sauna olisi käydä vetämässä Oulusta Otaniemeen ja Helsinkiin vähintään ennätysaika tuplaten!

Kaikkien aikojen ROPO-tempauksen hankesuunnittelu alkoi maanantai-iltana 11.3.1985 ja ensimmäinen Espoon Auton bussi lähti Ouluun perjantai-iltana 15.3.1985. Itse saunan veto alkoi heti lauantaina kello 12.16 Oulun rakennusosaston edestä lähtömaljojen jälkeen. ROPOn organisoimaan tempaukseen osallistui joukko ropolaisia ja raksateekkareita. Vetovuorot oli aikataulutettu ja lepovuorossa olleiden tukikohtana toimi saunan mukana ajanut bussi, jolta vetäjiä ja saunojia kuljetettiin edestakaisin pikkuautolla. Keskiviikkona 20.3.1985 sauna kulki Jyväskylässä, jonka ohessa ROPOlaiset kävivät Tekniikan messuilla ja saunottivat muun muassa STS/KAL:n (Suomenkielisten Teknikkojen Seura / Korkeakouluinsinöörien ja Arkkitehtien Keskusliitto – Vuodesta1993 lähtien Tekniikan Akateemisten Liitto TEK) puheenjohtajaa Alpo Seppästä. Muutenkin matkan varrella saunotettiin lisäksi lukuisa joukko kunnanjohtajia ja muita isomonoisia sekä tehtiin parikymmentä yritysvierailua.

Teekkarien vetonopeus 4 km/h yllätti odotukset ja alkuperäiseen reittisuunnitelmaan piti lisätä myös Tampere. Tamperelaisia jäynättiin seuraavana sunnuntaina ja kaupunkiin perustettiin muun muassa maailman ensimmäinen Drive In –sauna. Mallasjuoman tiloissa Lahdessa vierailtiin keskiviikkona 27.3.1985 ja sieltä vetoporukka tuli saunoineen Otaniemeen perjantaiaamuksi. Lauantaina 30.3.1985 vetojoukkue osallistui Esplanadilla Rantasaunaun avajaisiin liittyviin näyttäviin seremonioihin ja lopulta ennätys kirjattiin tapahtuneeksi 30.3.1985 kello 19.21. Yllättikö kenties nestehukka vai -paljous urheat ennätystehtailijat – olihan matkan aikana lopulta tyhjentynyt noin 250 mallasjuomakoria ja päälle vielä noin 150 punssipulloa sekä kymmeniä Koskenkorvapulloja. Yrityksistä ROPOn maailmanennätystempauksessa olivat mukana AAP, Lohja, SYP, STS/KAL, Espoon Auto ja VAPO. Näin on historiankirjoihin viimein kirjattu saunanvedon ja liikkuvassa saunassa löylyttelyn maailmanennätykseksi kunnioitettavat 14 vuorokautta, 7 tuntia ja 5 minuuttia. Turhaan ei matkalla raikunut: ”Ja me juomme tämän saunan Otaniemeen, KIPPIS!”.

ROPOn mehut eivät loppuneet kuitenkaan saunahommissa, vaan heti huhtikuussa oli luvassa jo excuja, joista ensimmäinen Pekka Niskalle 11.4.1985. Myös uudenraikas Rantasauna pääsi viimein yksin ROPOn käsittelyyn, kun siellä vietettiin Huber-iltaa 16.4.1985. Tilaisuutta ennen kunnostettiin vielä Oululaisten hyvin saunanvetorupeaman ajan palvellut vetosauna kiitokseksi lainasta ja pienenä korvauksena kaikkien aikaisempien ennätysten lyömisestä. Huhtikuulle mahtui vielä vierailu YIT:lle Pasilaan 23.4.1985.

Myös vuoden 1985 ROPO-vappuun kuului parin edellisvuoden tavoin nyt jo perinteiseksi mainostettu vappucocktailtilaisuus. Tilaisuus pidettiin vappuaattona 30.4.1985 kello 10.30 rakennusosaston rakentamistalouden laboratoriossa. Tilaisuudessa ROPOlle vihittiin toinen kunniajäsen, kun professori Jouko ”Jokkeri” Kankainen kruunattiin tällä kunniakkaalla tittelillä. Kankainen ansioitui tukemalla merkittävästi kerhoa asiantuntijapanoksellaan sen työläinä alkuaikoina. Lisäksi hän oli aktiivisesti osallistunut kerhon tapahtumiin ja kokouksiin sekä niiden järjestelyyn. Kankainen teki muun muassa myös talkootöitä ainoana professorismiehenä Rantasaunan työmaalla.

23.5.1985 oli aika kokoontua uudestaan tempausporukalla, kun saunanvetäjille järjestettiin oma iltatilaisuus. Tapahtumapaikkana toimi jälleen itseoikeutetusti Otaniemen tuore Rantasauna. Myös illan teema oli luonnollisesti itsestäänselvyys, kun ohjelmassa oli muun muassa diaesitys saunanvetotempauksesta, aiheeseen sopivaa elävää musiikkia ja vapaamuotoisia esityksiä aiheesta, ”mitä kaikkea voi tapahtua saunamatkalla”. Aiheeseen sopivasti tarjolla oli makkaraa, olutta ja laulua – niin, ja tietysti paljon saunomista!

Aktiivisen kevään jälkeen johtokunta huolestui etenkin vanhempien ROPOlaisen osallistumisinnokkuudesta, vaikka aktiivisia nuoria oli riittänytkin. Näin ollen syksyn ohjelmaan päätettiin suunnitella saunailta Rantasaunalle sekä uusille, että vanhoille rakentamistalouden opiskelijoille. Tästä oli muodostuva jokavuotinen säilyvä perinne – legendaarinen Vanhojen Partojen ilta!

Syksyyn mahtui myös RIL:n rakentamistalouden jaoston seminaari ja keskustelufoorumi, jota isännöi tällä kertaa Tampereen TRATTA. Aiheena olivat ”Rakentamistalousinsinöörin tehtävät ja etenemismahdollisuudet työelämässä”. ROPOhan oli järjestänyt Espoossa vastaavan tapahtuman pari vuotta aiemmin kutsuen mukaan puolestaan TRATTAn. Lisäksi Tampereelle oli kutsuttu Oulun OTTO-kerho.

Vuoden lopussa pidetyssä vaalikokouksessa tehtiin jälleen täyskaato, kun ROPOn peräsimeen vaihdettiin tuore lista nimiä. Puheenjohtajaksi vuodelle 1986 valittiin Pekka Jokela varapuheenjohtajanaan Mauri Laurila. Rahastonhoitajaksi kerho sai puolestaan Heikki Rönkän. Muita hallituksen jäseniä olivat Jukka Manninen, Vesa Jokinen ja Petri Wegelius.

Myös vuoden 1986 hallitus jatkoi yhteistoimintaa Tamperelaisten ja Oululaisten rakentamistalouden kerhojen kanssa, kun OTTO-korho kutsui ROPOn  ja TRATTAn vieraikseen Ouluun. Siellä tutustuttiin Oulun Yliopiston rakentamistalouden laitokseen, Oulun Yliopiston uusiin tiloihin ja lopuksi Insinöörirakentajien tiloissa oli case-esitys teollisuuslaitoksen rakennushankkeesta. Kohteen toteutuksesta ja ilmenneistä ongelmista oli kertomassa sekä rakennuttajan ja urakoitsijan edustajat. Esitysten jälkeen luonnollisesti saunottiin ja tutustuttiin paikalliseen kulttuuriin tarkemmin.

Myös varsinaista excuilua harrastettiin vierailemalla SYPn pääkonttorissa, jossa ROPO sai kuulla SYP:n kansainvälisestä toiminnasta sekä pankin vientitoimintaan liittyvistä palveluista. Excursion päätteeksi ROPO tutustui valuuttakauppa-osastoon. Toinen yritysvierailu suuntautui Perusyhtymälle. Tilaisuudessa rakennusalan monivaikuttaja Erkki Inkinen julkisti ROPOlaisille Perusyhtymän vuoden 1985 tilinpäätöksen. Tästä huolimatta ROPOlaisilla oli loppuillasta hauskaa. Excursio oli sikäli harvinainen, että jopa professori ja kunniajäsen Kiiras oli alkuillasta läsnä.

Kevääseen kuului luonnollisesti myös vappu ja ROPOn Wappubooli, joka perinteenä haki yhä sopivaa aikaa ja paikkaa. Vuonna 1986 tilaisuus järjestettiin vasta wappuriehan julistuksen jälkeen kello 13.00 rakentamistalouden osaston tiloissa. Pian vapun jälkeen heti toukokuun alussa ROPOn tempaukset saivat jatkoa, kun ensin ROPO-joukkue oli trimmaamassa itseään kesäkuntoon ottamalla osaa 8.5.1986 Akateemiseen Warttiin ”ajokoirajoukkueella”. Paria päivää myöhemmin 10.5.1986 oli puolestaan vuorossa hirsisaunarakentamisen erikoisopintojakso. ROPO otti tuolloin kutsusta osaa Honkarakenteiden Järvenpään torilla järjestämään hirsisaunan rakentamiskilpailuun. Edustusjoukkue oli kooltaan 1+4 rakentajaa, mutta luonnollisesti tarvetta oli myös huolto- ja kannustusjoukoille, jotka Honkarakenteet oli luvannut myös saunottaa kisan jälkeen. Vastaan tuli neljä muuta joukkuetta, joiden joukossa esimerkiksi Honkarakenteen oma joukkue.

ROPO oli viimeistään edellisen vuoden saunanvetotempauksellaan tottunut saamaan näkyvää huomiota mediassa. Myös pienemmät tapahtumat, kuten kilpailu hirsisaunan rakentamisessa oli omiaan ruokkimaan julkisuuskuvaa innokkaista tupsulakeista ROPO-haalareissaan. Oli myös huomattu, että mitä tunnetumpi ROPO on, sitä helpompi kerhon on toimia aktiivisesti. Näkyvyydestä haluttiin myös pitää kiinni, joten pian loppukesästä elokuussa oli tuleva aika uudelle suurelle tempaukselle.

Ilomantsin asemalla herätettiin lauantaina 9.8.1986 jälleen henkiin vanha pumppuresiinoilla ajamisen perinne, kun raiteilla käynnistyi MTV:n ja VR:n järjestämä viikon mittainen aina 15.8. asti jatkunut jättitapahtuma nimeltään Resiinaralli. Luonnollisesti myös ROPOn tuli olla paikalla testaamassa silloista miltei 125-vuotiasta Suomen rataverkkoa. Hienon maineensa turvin valikoituivat ROPO-teekkarit noin sadan mukaan pyrkineen ryhmän joukosta kilpailun 21 osanottajan kermaan ja vieläpä ainoana teekkarijoukkueena! Vastustajien joukossa oli pankkeja, VR:n asiakkaita, kaksi VR:n omaa joukkuetta sekä erilaisia yhdistyksiä ympäri Suomea. ROPOn päätukijana kilpailussa oli näkyvästi Perusyhtymä Oy kissa-aiheisella Paraskoti-kampanjallaan. Koko rallin vei lopulta nimiinsä KOP:n joukkue ROPOn jäädessä sijalle 13, eivätkä edes joukkueemme nimissä kilpailleet Varma Voitto, Toivo Elää tai Ahti Suo olleet enteitä. Keskikastiin jääminen ei railakasta joukkuetta kuitenkaan haitannut, sillä voitto ei jäänyt kyvyistä kiinni. Olihan ROPO kilpailun seitsemästä etapista kuitenkin kahdella voittajia ja yhdellä toinen. Lopussa vain museokalustoa ollut resiina ei pysynyt joukkueemme tahdissa rikkoutuen. Yleisön suosikkeina ja näkyvyydeltään ROPO oli kuitenkin ykkönen koko ajan.

Viikon aikana resiinojen reitti kulki Suomen itärajalta Ilomantsista Joensuun, Varkauden, Pieksämäen, Jyväskylän, Haapamäen ja Seinäjoen kautta maan länsipuolen Vaasaan. Varsinaisen ajon lisäksi matkan aikana testattiin myös joukkueiden tietoja ja taitoja, mistä jaettiin pisteitä. Matkan varrella jokainen kunta oli järjestänyt omaa ohjelmaa asemille ja yleisö seurasi kiitettävästi rallia läpi koko reitin. Pienimmillä paikkakunnilla kyseessä taisi olla vuosikymmenen tapahtuma, jota kaikki kynnelle kykenevät tulivat radan varrelle seuraamaan. ROPOn joukkueen yhdeksän pumppaajaa ja neljä huoltajaa olivat reissun päällä 8.8.-16.8.1986 ja kaivattua näkyvyyttä saatiin jälleen lehtijuttujen lisäksi MTV:n Kympin Uutisissa ja erillisessä kesäohjelmassa. Poiki Resiinaralliin osallistuminen lisäksi vielä vuoden lopulle yhden yritysvierailun Hankoon, jossa yhtenä kilpakumppaneista ollut Railship perehdytti ROPOlaisia huolinnan salaisuuksiin. ROPOn vuoden tempaus oli saatettu kunnialla läpi. Kerhomme oli osallistunut historian ensimmäiseen Resiinaralliin, joita seuraavien vuosikymmenten aikana tultiin järjestämään lähes vuosittain – tosin ilman ROPOa, jota kutsuivat taas uudet haasteet.

Resiinarallista vietettiin vielä kaatajaiset, joihin ROPO käytti TKY:n kerholle projektiavustuksena lahjoittaman saunavuoron. Tästähän ROPOlaiset olivat niin iloisia, niin iloisia, että juhlivat aamun asti. Jäykkäniskainen TKY:n hallitus ei kuitenkaan pitänyt moisesta, vaan suuressa viisaudessaan määräsi ROPOn saunankäyttökieltoon. Käyttökielto oli vähällä aiheuttaa ongelmia ja pahimmillaan perua 6.10.1986 järjestettäväksi tarkoitetun teemapäivän automaattisen tietojenkäsittelyn käytöstä rakennusalalla. Onneksi rantasaunaprojektin läpiviejä Harri Väänänen lopulta pelasti tilanteen lahjoittamalla oman, rantasaunan rakentamisesta ansaitun vapaavuoronsa ROPOlle. Annettakoon Harrille tästä kunniamaininta. Teemapäivään osallistui myös muutamia OTTOlaisia ja TRATTAlaisia. Myös ROPOn vuoden RIL-teemapäivä järjestettiin kaikesta huolimatta Rantasaunalla, mutta saunavuoron tilasi sillä kertaa luonnollisesti RIL. Illan aiheena oli aikaisemmilta vuosilta tuttu: Rakentamistaloutta opiskellut työelämässä teekkarina ja DI:nä.

Joulukuussa järjestettiin vielä kerhon vaalikokous 2.12.1986, jonka varjolla vietettiin ROPOn pikkujouluja ja vanhojen partojen iltaa. Vaalikokouksessa ROPO sai jälleen uuden puheenjohtajan, kun kerhoa tuli luotsaamaan vuodeksi 1987 Jouni Sipiläinen. Jounin aisapariksi varapuheenjohtajaksi nousi Vesa Hallassua, joka hoiti myös excursiomestarin virkaa. Ainoana vanhana hallituslaisena rahastonhoitaja Heikki Rönkä siirtyi uudeksi toimivuodeksi sihteerin paikalle ja uudeksi rahastonhoitajaksi otettiin Timo Henno. Toisena Timona hallitukseen tuli Timo Saanio isännän paikalle, kun emännäksi vastaavasti ROPO sai Mikaela Saarikiven.

Vuonna 1987 oli jälleen puolestaan ROPOn vuoro tehdä excursio Tampereelle TRATTA-kerhon vieraaksi. Vierailu toteutui 14.4.1987 ja mukaan oli ROPOn lisäksi totuttuun tapaan kutsuttu myös OTTO-kerho. OTTOlaisia Oulusta ei tosin eksynyt Tampereelle asti. Tampereen vierailu alkoi tutustumiskäynneillä Tampereen keskuskirjastoon Ukko-Metsoon, Koskikeskuksen työmaalle sekä pienteollisuus- ja liiketiloiksi saneerattavaan vanhaan tehdasrakennukseen. Tutustumiskäyntien jälkeen Tampereen teknillisellä korkeakoululla DI Olli Niemi kertoili tamperelaisesta korjausrakentamisesta ja sen suunnittelusta. Päivän päätteeksi excuilijat siirtyivät paikallisen body building-laitoksen saunalle saunomaan, uimaan, makkaroita paistamaan ja nauttimaan riittävästä virvoketarjoilusta.

Virvoketarjoilua riitti myöhemmin samassa kuussa myös ROPOn toimesta, kun perinteiset Wappuglögit nautittiin aurinkoisena huhtikuisena torstaina TKK:n rakennusosaston suojissa 30.4.1987. Kevään toimintaan mahtui vielä yksi tapahtuma, kun ROPO osallistui RIL:n rakentamistalouden jaoston teemailtaan 14.5.1987. Pohjola-yhtiöiden tiloissa pidetyn tilaisuuden teema oli ”Riskit ja niiden vakuuttaminen”. Mielenkiintoisen esitelmä- ja keskustelutilaisuuden jälkeen ROPO siirtyi nauttimaan ”kevyttä” iltapalaa.

ROPOn vuoden 1987 tempaus oli ehdottomasti päätös osallistua kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailuihin Tankavaarassa 14.–16.8.1987. Hyvin kerhon aihepiiriin sopivat kisat oli johtokunnalta hyvä oivallus, eikä vähintään siksi, että ne järjestetään joka vuosi eri maassa. Tankavaara oli toiminut edellisen kerran MM-kilpailujen estradina vuonna 1983 ja nyt oli vuorossa paikan seitsemännet MM-mittelyt. ROPO aloitti kilpailumatkansa varmuuden vuoksi jo viikkoa aikaisemmin 8.8.1987 ja vielä herrasmiehille sopivaan tyyliin viiden ROPOlaisen matkatessa 52 hengen bussilla. Matka suuntautui aluksi Iisalmeen Olvin tehtaille, jossa kerholaiset tekivät Heikki Ahosen isännöiminä tehdaskierroksen ja nauttivat illallisen. Olvi lahjoitti matkaevääksi kokonaiset 48 pulloa olutta. Iisalmelta ROPO jatkoi matkaansa Tornion asuntomessuille, Rovaniemelle, Kurittukoskelle, Ivaloon, Inariin ja lopulta Tankavaaraan. Matkalla syntyi myös laulu- ja soitinyhtye Los Robos, joka esiintyi muun muassa Hotelli Torniossa, Pohjanhovissa Rovaniemellä, Skdl:n Petkulan paikallisosaston kolmansissa viimeisissä lavatansseissa Petkulassa, Inarihovissa sekä Tankavaarassa telttaravintola Golden Nuggetissa sen jälkeen kun viralliset esiintyjät olivat lopettaneet ja meno olisi alkanut muuten hyytyä. Tankavaarassa oli myös yhtyeen arvovaltaisin yleisö muun muassa ministeri Pertti Salolainen.

Itse kilpailuun ROPO osallistui kahdella joukkueella vapaavälinesarjassa löytämättä hippuakaan. ROPO luuli tosin kerran sellaisen vahingossa löytäneensä. Tiedotusvälineetkin olivat luonnollisesti kiinnostuneita ROPOlaisista. Tarina kertookin, että Kymmenen Uutiset näyttivät lähetyksessään, kun DI Wiljam Njurminen huuhtoi Lapin Kullalla kamiinan savutorven läpi teekkarilakilla kullitettuja kiviä ja poron p:tä. Oli totuus sitten mitä tahansa, ROPO oli jälleen tempaissut ennalta-arvaamattomasti ja kerännyt ansaitsemaansa huomiota.

Loppuvuoteen mahtui myös perinteisempiä yritysvierailuita. Näistä ensimmäinen pidettiin Hakan koulutustiloissa Upinniemessä 10.11.1987. Jukka Pekkanen esitteli ROPOlle Hakan Artemis-sovellutusta, jonka jälkeen Vesa Lehtomäki esitteli lyhyesti Haka-konsernia ja heidän kehitysyksikkönsä toimintaa. Illan päätteeksi ROPO saunoi ja nautti talon antimista. Toinen excursio suuntautui Partekille, jossa illan isäntänä hääri vanha ROPO-aktiivi ja vuoden 1984 puheenjohtaja Mikael Blomqvist. Vierailun aikana hän esitteli Partekin Muijalan tehtaan ja piti lyhyen esitelmän. Esitelmän jälkeen käytiin myös mielenkiintoista keskustelua, saunottiin ja puuhailtiin muuta mukavaa. Excursio oli siis kaikin puolin antoisa.

Vuoden päätöstapahtumana ROPO vietti Rantasaunalla perinteiseksi muotoutuvaa Vanhojen partojen iltaa 19.12.1987 ja tällä kertaa jälleen omalla varauksella. Illan alustajina olivat Matti Ahvenharju WPL-System Oy:stä ja Ilpo Kokkila Rakennusviitoset Oy:stä. Paikalla tuli noin 70 henkilöä, joista peräti 30 vanhoja partoja. ROPO yllätti sekä TKY:n että siivoustoimiston kenties edellisen vuoden toilailuista oppineena. Saunalta poistuttiin jo yöllä mitään rikkomatta tai hukkaamatta ja jättäen paikat lisäksi todella siistiin kuntoon.

Siirryttäessä vuoteen 1988 ROPO sai puheenjohtajansa jälleen vanhan hallituksen ulkopuolelta, kun Ari Tolonen otti ohjat käsiinsä. Lienikö juuri tässä vaihtuvuudessa syy 80-luvun ROPOn jatkuviin uusiin idearikkaisiin tempauksiin? Koko hallitus ei tällä kertaa kuitenkaan mennyt uusiksi, kun varapuheenjohtajana vanhoja arvoja jäi haalimaan edellisen vuoden isäntä Timo Saanio ja excursiomestarina jatkanut Vesa Hallassuo. Hallituksessa sihteerin kynää käytti Kirsi Soikkeli ja kirstunvartijana kunnostautui Jukka Pitkänen rahastonhoitajana. Vuoden 1988 isäntänä ja emäntänä hyörivät Pekka Jeskanen ja Inkeri Auramaa.

Vuoden 1988 aikana pidettiin yhteensä seitsemän saunailtaa, joista kolmessa mukana oli sponsori. Pankkisektoriin kerhomme tutustui Suur-Helsingin Osuuspankin sponsoroimassa saunaillassa, jossa aiheena olivat lainat ja pankkitoiminta yleensä. Toisessa saunaillassa tutustuttiin hallituksen tavoitteiden mukaisesti tietotekniikka-alan yritykseen, kun Unisys esitteli toimintaansa Suomessa ja ulkomailla sekä kertoi markkinoimistaan laitteista ja ohjelmistoista.

Myös kotimaan excuilu jatkui aktiivisena, kun kerholaiset tekivät vuoden aikana neljä yritysvierailua. Jatkumoa pankkitoimintaan tutustumiseen saatiin SYP-excursiolla, joka käsitteli sijoitustoimintaa ja osakesijoittamista. Perinteisestä yritysvierailusta poikkesi tutustuminen ulkoministeriöön, missä tarkasteltiin luonnollisesti DI:n mahdollisuuksia päästä Suomen ulkoministeriöön töihin. Valtiollisen tason vierailun vastapainoksi ROPO tutustui myös kunnallisen tason toimintaan Lohjalle tehdyllä exculla kunnallistekniikan tuotantolaitoksiin. Matkalla käytiin ihmettelemässä myös Koverharin teräsvalssaamoa syömisen ja saunomisen ohella. Lisäksi YIT järjesti perinteisen excursion ja saunan.

Kevään asiapitoisimpaan ohjelmaan kuului keskiviikkona 2.3.1988 ROPOn järjestämä tuotannonohjauksen teemapäivä, joka sisälsi 6 seminaaria. Tilaisuuden sponsorina toiminut Finn-Stroi Oy tarjosi osallistujille esitysten jälkeen saunan ja illallisen. Tapahtumaan osallistui kaikkiaan peräti 50 ROPOlaista. Kevään asiapitoisuuden vastapainona ei myöskään vuoden 1988 vappu jäänyt ilman ROPOn tarjoilemaa raikkaan railakasta vappuboolia, joka tarjoiltiin paria tuntia ennen vappuriehan julistusta. Lisäksi uusille jäsenille tilattiin totuttuun tapaan haalarit osana varainkeruuta.

Heinäkuun 1988 tempauksessaan ROPO otti ensikosketuksen kirkkoveneiden kosteaan maailmaan. ROPOn reipas joukkue osallistui jo silloin pitkän 20 vuoden historian lainehtineisiin Sulkavan Suursoutuihin noin 2600 muuta soutelijaa seuranaan. Luonnollisesti kilpailun kohteeksi valikoitui viidettä kertaa järjestetty kirkkovenesarja ja 65 kilometrin haasteellinen matka. ROPO oli kunniakkaasti sarjansa viimeinen noin pari tuntia muita kirkkoveneitä hitaampana virallisella loppuajallaan 8.17.53. Menestyksen salaisuutena oli kuulemma runsas tankkaus kilpailua edeltävänä iltana. Tuskin ROPOn joukkue osasi tuolloin reilun kahdeksan tunnin rehkimisen jälkeen arvata, että kirkkoveneily tulisi seuraavan vuosituhannen puolella olemaan vuodesta toiseen jatkuva iloinen kesäperinne.

ROPOn vuoden muuhun toimintaan kuului muun muassa osallistuminen hyvällä asialla olleeseen sokeain keskusliiton ”näe enemmän”-kampanjaan, jossa ROPO myi suurennuslaseja yrityksille ja yksityisille. Miten hyvällä asialla hallitusaktiivit sitten olivat päättäessään toteuttaa pimeänä syysiltana salaisen suunnitelman koodinimellä ”krookus”? Ainakin hallitus uskoi vuosikertomuksessaan, että kyseisen tempauksen tuloksia voitaisiin ihastella jo seuraavana keväänä. Sitä, mitä mystistä toimijoilla on sitten ollut mielessä, voi kukin itse arvailla annetusta koodinimestä ja ROPOn nimiin ostetuista kukansiemenistä.

Tapahtumavuoden lopuksi joulun kynnyksellä vietettiin vielä perinteinen vanhojen partojen ilta sekä vaalikokous. Sponsoreina vanhoja partoja hellimässä olivat Rakennuskunta Haka ja Juva Oy. Vaalikokouksen saldona seuraavaksi vuodeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jyrki Meronen varapuheenjohtajanaan toinen Jyrki M., Merjamaan Jyrki. Sihteeriksi vuodeksi 1989 otettiin Ulla Kangasmaa ja rahastonhoitajaksi Jukka-Pekka Uuskoski. Isännän ja emännän tehtävät puolestaan jaettiin Tuomas Venermolle ja Kirsi Elorannalle. Lisäksi kerhon excuilusta vastasivat Joni Mikkola ja Marko Malmivaara.

Näin ollen 80-luvun viimeinen ROPO-hallitus koostui kokonaan uusista hallitusnaamoista ja astui saman tien suuriksi kasvaneisiin saappaisiin. Viimeisten vuosien aikana ROPO oli tempaissut useaan otteeseen näyttävästi ja kiertänyt innokkaasti Suomea. Kerholle oli lisäksi vakiintunut nippu hienoja ja perinteisiä vuodesta toiseen toistuvia tapahtumia. Vuoden 1989 hallituksella oli mahdollisuus niputtaa kulunut vuosikymmen pakettiin ja näyttää mallillaan suunta 90-luvun toiminnalle.

Saunailtojen järjestäminen niin keväällä kuin syksyllä oli muotoutunut vuosien saatossa ROPOn omimmaksi toimintamuodoksi. ROPO saunoikin Rantasaunalla jälleen perjantaina 31.3.1989 kello 19.00 alkaen. Tarjolla oli totuttuun tapaan juotavaa, syötävää, saunomista sekä kivaa seuraa. Sitkeimmät ropolaiset kestivät kaljaa aina seuraavaan aamuun kello 11.00 saakka. 25.4.1989 pidetyssä saunaillassa käytiin vaihteeksi kokeilemassa Gorsun löylyjä. Tarjoilut olivat tavanomaisen maittavia ja tietenkin jaossa oli myös ROPO-haalareita ennen kaikkea vappua silmälläpitäen.

Muutamaa päivää myöhemmin vappuaattona 31.4.1989 kello 13.00 olikin jälleen aika ehkä toiseksi vahvimmaksi perinteeksi lukuisten saunailtojen järjestämisen ohella vakiintuneelle ROPOn Vappusima-tilaisuudelle. Näin julistettiin ROPOlaisten vappu alkaneeksi vappuboolin huvetessa nopeasti. Saunaillat jatkuivat pian vapun jälkeen, kun 12.5.1989 oli jälleen Rantasaunan vuoro kevään viimeisessä saunaillassa. Polar-rakennusosakeyhtiön sponsoroimassa tilaisuudessa aiemmin vuosikymmeniä yhtiön johtajana toiminut Vuorineuvos Kauko Rastas puhui päivän haasteista rakentamisessa. Tekniikan kunniatohtori ja myös TKY:n kunniajäsen Rastas lukeutui suomalaisen rakennusviennin uranuurtajiin erityisesti 70- ja 80-lukujen Neuvostoliiton viennin uranuurtajana, joten hänellä oli aiheeseen erittäin kattava näkemys. Syyskauden ensimmäisessä saunaillassa testattiin puolestaan Jämeräntaival 3 A:n saunatiloja. Kyseessä oli myös läksiäiset kolmelle hallituslaiselle, jotka lähtivät puolentoista kuukauden opintomatkalle ollen siten tovin estyneitä hoitamaan tehtäviään hallituksessa.

Kolmanneksi vakiintuneimmaksi perinteeksi oli etenkin 80-luvun lopulla noussut vanhojen partojen ilta, kun entistä enemmän vanhoja ROPO-aktiiveja oli päättänyt opintonsa ja siirtynyt työelämään. Uusien ja vanhojen jäsenten kohtaamisen näyttämönä oli itse oikeutetusti pysynyt tempausten ja talkoiden tuloksena Otaniemeen noussut Rantasauna jo rakentamisestaan lähtien. Vuosikymmenen viimeisimmäksi ROPO-tapahtumaksi jäänyt vanhojen partojen ilta pidettiin 13.12.1989 ja tilaisuuden sponsoroivat Otto Wuorio sekä Puolimatka.

Mahtui vuodelle 1989 kuitenkin myös jotakin muuta perinteisten tapahtumien sekaan. Läpi 80-luvun oli ROPO ehtinyt kiertää Suomea jo riittävän paljon jatkuvan excuilun sekä tempausten merkeissä kaikenlaista kokeillen. Niinpä hallitus päätti suunnata katseensa vaihtelun vuoksi Suomenlahden yli etelään, missä oli menossa etenkin historiallisesti mielenkiintoiset ajat. Näin ollen ROPOn hallitus päätti järjestää ulkomaanexcursion uuden itsenäisyyden kynnyksellä olleeseen Neuvosto-Viroon. Keskiviikkona 5.4.1989 klo 10.30 alkaneelle matkalle osallistui kymmenen ROPOlaista. Tallinnassa majapaikkana oli suomalaisten rakentama Viru-hotelli ja yritysvierailuja tehtiin Puolimatkan sikäläiselle työmaalle sekä virolaiseen Liikejohdon instituuttiin. Takaisin Suomeen excursioryhmä palasi perjantaina 7.4.1989 kello 23.00. Vuosikymmenen hiljalleen loppuessa muutoksen tuulet ravisuttivat järjestelmää Neuvostoliiton maissa.  Suomessa oli puolestaan eletty nopeaa talouskasvun aikaa koko 80-luku etenkin rakentamisen sektorilla ja myös ROPO oli ottanut osansa tästä nosteesta. Uuden vuosikymmenen vaihtuessa ilmassa oli muutoksen tuulia, jotka tulisivat vaikuttamaan myös Rakentamistalouden kerho ROPOon.